Pennin agilitydebyytti

7.4.2014, Hyppyrata, Kotka


Pennin kauan jännitetty kisauran korkkaus tapahtui maanantaina, kun töitten jälkeen pakkasin kimpsut ja kampsut autoon ja matkattiin Kotkaan ottamaan kisatuntumaa kahdella radalla. Ensimmäisestä, hyppyradasta, video yllä. Jälkimmäinen rata ei valitettavasti tallentunut oman puhelimen muistiin sosiaalisen median voiman vietyä viimeisetkin virrat omenaluurista ensimmäisen ratasuorituksen jälkimainingeissa.. Vaan eipä sillä nyt niin väliä, agilityrata ei mennyt ollenkaan niin soljuvasti, kuin ensimmäinen rata. Tuloksia ei saatu, mutta mielettömän hyvä fiilis jäi kisoista. Hyppyradalla oli nollakin aika lähellä! Alkaahan se kisahuuma kerääntyä joka kolkkaan, tästä on hyvä alkaa.

Here's the video from our first agility trial, this is the very first run: a jump course. No results (although it was pretty close!), but plenty of positive experiences and tons of fun. Over all a great start and I couldn't be more pleased with the pup. :)

Rakas päiväkirja

Voi blogi! Se on ollut niin heitteillä, että ihan harmittaa. Olen jo muutamana iltana selaillut vanhoja kirjoituksia kuvineen ja huomannut niiden vieneen aikanaan allekirjoittaneen lukijansa takaisin niihin hetkiin, päiviin ja kuukausiin. Hölmö hymy korvissa. Kihelmöivä häpeänpuna poskilla.

Meidän blogi on ihkaoikea kasvutarina! Yksityiskohtainen raportti meidän harrastushistoriasta ja koira-arjesta, aavistuksen kirjurin ei koiriin liittyvää elämää valoittava ja syntyjä syviä pohtiva kokoelma. Niin naiivi, että naurattaa. Ja niin korvaamattoman arvokas! Vaikken enää vaihtelekaan ulkoasua vuodenaikaan mätsääväksi tai raota syvimpiä aatoksiani näppäimistön äärellä, on blogi yhä sydäntä lähellä. Eri tavalla, tietysti, kertoohan sen hitaamman temmon saanut päivitysrytmikin. Luin monta rakasta kirjoitusta ja löysin tieni takaisin niihin hetkiin jotka olin jo tyystin unohtanut. Ilmalennon koiran päälle ihkaensimmäisissä agilitykoulutuksissa. Murun kauneuskilpailut, joista saatoin ylpeänä kirjoittaa tuhatsanaisen selostuksen. Suunnaton ylpeys pikkukoirasta, kun olin ensimmäistä kertaa uskaltanut päästää sen irti agilitykentällä. Uusien (nyt jo satoja kertoja tallattujen) lenkkipolkujen löytämisen jännitys ja totta kai, niihin eksyminen tuntikausiksi niinä syyspäivinä, kun lukio oli vasta tunnollisen koululaisen vatsanpohjaa kihelmöivä pelottava ajatus. Koirauimalareissut ja Murun uimaan oppiminen! Pelottava pillikammo ensimmäisiä agilitykilpailuja pohtiessa. Pentukuume ja jahkailu. Ylioppilaskirjoitukset kaksi vuotta sitten. Huhuilin edellisessä postauksessa, että ollaan me vielä täällä. Pitäisi varmaan luoda uusia unohdettavia hetkiä, joihin myöhemmin uskallan palata. Mielellään hölmö hymy korvissa ja häpeänpuna poskilla.

Mistä aloittaisi.

Ollaan me vielä täällä

Blogin päivittämisen aktiivisuus on laskusuhdanteessa, mutta täällä me vielä ollaan. Muru vietti uudenvuoden aaton mökillä kaikessa hiljaisuudessa ja Penni sai höristellä korviaan kaupungin paukkeessa. Vaikka eihän se sitä tehnyt, nukkui vain. Käänsi kylkeä kerran tai pari.

Vuoden vaihtumisen jälkeisiin viikkoihin ehti kuulua kahdet treenit ja niistä tuliaisiksi napattu kennelyskä. Penni-toipilas oli kovastikin kipeän oloinen, mutta jo parissa päivässä oireet hellittivät ja muutamassa päivässä ovat lähestulkoon loppuneet. Meillä on siis edessä parin viikon tauko, mutta en pane pahatteeksi sitäkään. Lähes tälläiseen löysään tahtiin sitä onkin ehtinyt parin viime kuukauden sisällä tottua! Ollaan nimittäin otettu aika rennosti treenaamisen kannalta, vaikkakin innostus nostaa taas motivaatiota. Lieneekö viime päivinä ahkerasti näkyneen auringon vai paukkupakkasten syytä.



Harmi, että laiskan päivitysrytmin vuoksi on jäänyt moni Pennin kehityksen kannalta olennainen seikka raportoimatta. Siitä on nimittäin kasvanut aika pätevä pieni koira. Ja melko sievä nuori neitokin. Penni täyttää ensi viikolla puolitoista vuotta ja saavuttaa näin ollen kisaiän agilityssä. Kennelyskä astui aavistuksen kisasuunnitelmien tielle, sillä olin kaavaillut ensimmäiset epäviralliset startit jo nyt tammikuulle ja silmäillyt myös virallista kisakalenteria. Toisaalta, sain juuri huomata löysän treenitahdin luoneen muutaman kiperän mietintämyssyä vaativan seikan, joten kisasuunnitelmat pitkittynevät myöhemmäksi. Iisisti otetaan siis suunnitelmienkin kannalta!



Suunnitelmista puheenollen voisin perinteikkäästi katsastaa meidän vuosi sitten asetettuihin tavoitteisiin.

- Murun kanssa ahkeraa kisaamista ja nollat kolmosiin!
- Käydään nyt edes kerran fyssarilla..
- Pullamössöpiskin kesällä kartuttamaa lihaskuntoa voisi yrittää pitää vähän tehokkaammin yllä tulevana talvena..
- .. ja huuhkajakauluksen voisi nyppiä useammin, kuin kolmesti vuodessa.
- Yritetään käydä koirauimalassa kerran parissa kuukaudessa vetreytymässä.
- Jos maailmankappaleet ovat toisiinsa nähden suopuisassa asemassa: sterilointi.

- Pennin kanssa jatkellaan agilityn- ja tokon alkeita viikottaisilla ohjatuilla treeneillä. Yritetään rakentaa hyvä pohja tuleville treenailuille!

Sellaisia mietintöjä siis vuosi sitten! Osa toteutui, osa ei: Muru nousi kuin nousikin kolmosiin jo heti alkuvuodesta ja ehdittiin muutamat startit siellä ottaakin. Mitä Murun kehonrakenteeseen (tai vatsakummun ympärysmittaan) tulee, niin eiköhän pikkukoira aikalailla samoissa lukemissa ole pysynyt. Muruhan on aikamoinen jojopainoilija, mutta barffaamisen myötä sitä on saatu kuriin. Koirauimalassa käytiin, mutta siitä ei koskaan tullut säännöllistä tapaa. Murua ei steriloitu. Tänä vuonna Muru täyttää kahdeksan vuotta, joten se tulee kyllä ajankohtaiseksi.
Pennin pieni tavoite puolestaan on täyttynyt ja jos koko vuoden treenejä miettii, ollaan me aika ahkeria tauoista ja syyskauden hitaasta temmosta huolimatta oltu. Olennaisin kynnyskysymys vuoden treenien suhteen on ollut vauhdin nostaminen - sekä ohjaajalla, että koiralla.

Tälle vuodelle en ole valmiiksi miettinyt tavoitteita. Kahden välivuoden jälkeen haen taas keväällä opiskelemaan ja mikäli opiskelupaikka nappaa, saatetaan syksyllä elellä varsin erilaisissa merkeissä. Katsotaan mitä vuosi tuo tullessan ja edetään sen mukaan!