Extremeurheilua

Blogi on ollut hiljaisena jo pari viikkoa, vaikka kuvia on otettu miljoona, sata videota odottelee vuoroaan ja touhuiltu on töistä (joista puolet on jo muuten lusittu! -Uusi objektiivi, täältä tullaan!) huolimatta vaikka kuinka. Korjataanpa tämä asia siis.

Me ollaan nautiskeltu ensin hurjista helteistä, treenattu ja uitu. Pistetään nyt kuitenkin painotus sanalle treenattu. Me ollaan käyty kahdessa viikossa nyt kuukauden treenikerrat, ja minusta tuntuu, että hommat etenee! Niin ne vaan tekee.
Viime lauantaina treffattiin Riitan, Nannin ja Fiiliksen kanssa Ojangossa agitreenien merkeissä elohopean hipoessa 35°C:ttä. Kauhean pitkää rupeamaa ei luonnollisesti kerralla saanut suoritettua, kun sekä ohjaajat, että koirakot läkähtyivät. Saatiin me kuitenkin pari hauskaa tuntia kulumaan pientä alkeisrataa ja yksittäisiä esteitä tehtäessä.


Muru, Fiilis & Nanni. Ja Murun pöllöhapsuturkki.


Kiitos Riitalle Murun agikuvien nappaamisesta!


Tänä lauantaina pistettiin uusi lauantaitreenitapa käyntiin ja pistettiin taas treenejä pystyyn, tällä kertaa kokoonpanolla Muru, Fiilis ja tämän veli Ahti.



Umpihulluina meitä ei paljoa sadevaroitukset pidätelleet, vaan painelimme oikotietä Ojankoon aikeina rakentaa rata, jota me oltiin Murun kanssa ohjatuissa treeneissä edellisenä sunnuntaina ottaneet. Tällä kertaa sääolosuhteet suosivat meitä extremeurheilijoita jälleen. Kaatosateet iskivät meidän rakentaessa rataa ja värjötellessämme pienen katoksen alla, oli treenikentästä tullut pelkkää mutavelliä. Se ei meitä tosiharrastajia tietenkään pysäytä! Kuurot jatkuivat, mutta lopulta aurinkokin pilkisti pilvien välistä ja päästiin treenaamaan. Sain ikuistettua parit hassut A-esteen kontaktit ja kepit, superlyhyt video siis seuraavaksi.



Kontaktit sujuu A-esteellä tosi hienosti, mutta ihme ja kumma puomin kontaktit unohtuvat lähes poikkeuksetta. Iloitaan nyt kuitenkin tätä A:n kontaktia -se on nimittäin hieno! Viimeaikojen keinutreenailut on myös yllättäneet positiivisesti. Olin varautunut joutuvani venyttämään kärsivällisyyteni tappiin sen kanssa, sillä Murun paukkuarkuus yhdistettynä keinun paukahtamiseen suoraan tassujen alla oli jotain, jota en innolla ollut odottanut. -Oikeastaan, olen hiljakseni vain jättänyt koko keinun treenaamatta joka ainoissa treeneissä, kun se kentälle on raahattu. En ole halunnut pilata hyvää treenifiilistä järkyttämällä tuota arkajalkaa, mutta onneksi olen ollut pelkoni suhteen väärässä. Keinun paukahtaminen ei hetkauta, vaikka pieni kolahdus kotona ajaa tapauksen sängyn alle piiloon.

Kepitkin ovat ihan yhtäkkiä ottaneet sujuakseen. Aikalailla ilman apuja nuo kepit menevät, ja parhaimmillaan alkaa sujumaan jo aika hyvälläkin vauhdilla. Alkeisradoista meillä oli myös pari videota, mutta oma menoni siinä lätäköiden yli hyppimisten ja huitomisten ansiosta on sen verran koomisen näköistä, että säästetään teidät katsojat siltä. Ensikertaan.

Tänään oli taas seuran treenit, ja tämän päivän perusteella äärettömän hyvissä fiiliksissä rohkaistuin jopa vilkaisemaan mölliagikalenteria.. Ehkä me sitten voitaisiin uskaltautua mölleihin. Ehkä.