Tunnisteet:
Vähän kiukkuutta oli ilmassa taas, ja mieltäänhän tuo vielä altaanreunallakin osoitti. (Ties mille oli suuttunut, ainakin pelkkä Fiiliksen iloinen tervehdys sai Murun pasmat sekaisin.) Altaaseen heittäminen uittajan toimesta sai kyllä tytön nöyrtymään, ja keskittyminen kohdistui pinnallapysymiseen. (..Joka näytti kyllä oikeastaan pikemminkin hengissäselviytymiskamppailulta. -Raukka.)
Hienosti se kuitenkin meni, ihan reipashan tuo oli. Turkinkuivaaminen tosin oli pelottavaa, kuivattimet taitavat pitää liian kovaa ääntä. Kaikista mieluisin homma taisi tytölle olla suolahuoneessa käynti, josta itse (ja voin varmaan sanoa myös Nean ja Riitankin puolesta..) en ollut niin riemastunut. Suolahuone oli pieni huone, jonka seinät olivat jotain valkoista mineraalipitoista kiveä. Seinässä olevasta puhaltimesta puhaltui huoneeseen kosteahkoa suolaista ilmaa. Siis kun vähän suuta avasi puhuakseen, maistui pian jo siltä kuin olisi nielaissut suolavettä. Ei ollut mikään miellyttävin kokemus, mutta kokemuspa tuokin.
Muru, Fiilis ja Emma
Oli kyllä tosi hauska parituntinen taas pitkästä aikaa, ja pian taas uusiksi! Kiitos jälleen kovasti seurasta Riitta&Fiilis sekä Nea&Emma!
Emman ja Fiiliksen taidonnäytteet Täällä.
2 kommenttia:
Kivoja otoksia! Olisipa joskus kiva päästä koirakylpylään, mutta täällä suunnalla niitä ei taida pahemmin olla. Jospa sitä joskus pääsisi. Onneksi on sentään näitä luonnonvesiä, joissa polskutella :)
Hieno blogi ja loistavia kuvia!
Kiitos! Onneksi tuo koirakylpylä ei meistä niin kauhean matkan päässä ole, päästään sinne vielä toistekkin. Murun mielestä on ihan huippua pulahtaa helteellä lenkin päätteeksi järveen uimaan, onneksi on siis luonnonvedet! :-)
Kiva kun kävit kommentoimassa!
Lähetä kommentti
Muru laumoineen kiittää kommentistasi. :-)