Tunnisteet:
Murun hammaslääkärireissu on nyt saatu purkkiin. Suu on hoidettu! Ienkasvain ja hammaskivet poistettiin Murun ollessa nukutettuna. Ientulehdus saatiin nutistettua antibioottikuurilla. Yllättäen kaksi keskimmäistä alahammasta olivat menneet niin huonoiksi, että ne olisivat kuulemma haitanneet syömistä. Kaksi hammasta siis poistettiin. Päivän saldona yksi hermoraunio omistaja, yksi uupunut pieni -hieman harvahampaisempi- potilas ja tyhjä pankkitili.
En olisi hennonnut jättää Murua edes senkään jälkeen kun rauhoituspiikki oli selvästi jo saanut otteensa sitkeästi sinnittelevästä neidistä. On se vaan kamalan hurjaa katsoa kun toinen vaipuu uneen kesken hännänheilutuksen, ja kun lihakset aina hännänpäästä kasvolihaksia myöten nykivät. Ehkä olen vain herkkä (todistettu fakta kyllä sekin..), mutten voinut olla ajattelematta sitä, että voiko jotain käydä vikaan ja herääkö Muru vielä. Eihän se operaatio valtava ollut, mutten voinut olla varmistelematta että koirakko aivan varmasti hengittää. Tuossa toipilas silti nyt köllöttää kainalossa vällyjen välissä. Hengissä selvittiin.
Muru oli kuulemma -hyvin luonteensa mukaisesti- pitänyt vahtia vastaanoton takahuoneessa heräillessään. Aina kun vastaanoton ovi oli kilahtanut, oli neiti nostanut päätään kesken unen ja ilmoittanut olemassaolostaan niin kuuluvasti kuin suinkin kykeni. "Tulkaa jo hakemaan pois!"
Loppujen lopuksi saatiin matkaan viidenpäivän kipulääkkeet sekä kymmenen päivän antibioottikuuri. Jatketaan sunnuntain treenittömän päivän linjalla, ja pidetään nyt hengähdystaukoa treenaamisesta kunnes antibioottikuuri on saatu alta pois. Meidän treenaaminen on nyt tämän kevään ollut pelkkää taukoilua, mutta eihän meillä kiire ole. Kaikista tärkeintä on nyt, että Muru tervehtyy, sillä onhan se kipeä ollut. Nyt vasta ymmärtää miten suu on oikeasti vaivannut sitä.
Oma pieni, harvahampainen, Muru. Maailman paras toipilas.
5 kommenttia:
Mulle tuli ihan hirveä tunne silloin kun Emma rauhotettiin hammaskiven poistoa varten...ei voinut olla ajattelematta että "mitä jos..." :/
Näyttääpä Murun hampit ihanan valkeilta tuossa nyt-kuvassa! :)
Paranemisia Murulle!
Nea, joo mä olen myös sellainen herkkis, että kävin varmaan kaikki mahdolliset kauhuskenaariot päässä läpi samalla kun katselin tuon nukahtavan. Oli se kyllä jotenkin kamalaa, toivottavasti ei tarvitse enää moiseen Murua laittaakaan!
Jenna, aivan, nyt kyllä kelpaa hymyillä! :)
Ompa Murusella nyt hienot hampaat! :) Hienoa että saitte legot kondikseen!
Jossu, sanos muuta! On se kyllä helpotus kun nyt on tuo suu kunnossa. Enää se ei siihen entiseen kuntoon menekkään!
Lähetä kommentti
Muru laumoineen kiittää kommentistasi. :-)