Tunnisteet:
Vasemmalta oikealle: Pennin sisko Izzie, Penni, Pennin äiskä Meja ja sisko Vera
Lähdettiin reissuun torstai-iltana laivalla Helsingistä Tukholmaan. Tein vielä lähes täyden työpäivän torstaina, joten ehdin vain pakata viimeiset kimpsut ja kampsut kasaan (koskakohan opin pakkaamaan vaikka edellisenä iltana?!) ja suunnata koiran kanssa laivalle. Me vietettiin koko matka hytissä sillä poikkeuksella, että kävin ostamassa tax freestä lakupussin. Olin jännittänyt matkaa niin monta viikkoa jo, että ihan viimeisinä iltoina alkoi jännitys viedä veronsa yöunista: Me siis nukuttiinkin lähes ihan koko matka. Kannella käytiin sen verran, että yritin pissattaa Pennin, mutta eihän se ymmärtänyt hoitaa bisneksiään laivan kannella tai koirien hiekkalaatikolla. Raukkaparka pidätteli koko matkan!
Paimenia pellolla: Zombie, Izzie, Penni, Java ja Troll
Laivan terminaalista huonommankin suuntavaiston omaava löytää tiensä laivabussiin ja cityterminaaliin, josta suuntana oli oikean junan löytäminen ja päämäärään, Norrköpingiin, saapuminen. Oltiin Pennin siskon Izzien omistajan kanssa sovittu tapaavamme Tukholmassa ja jatkavamme matkaa yhdessä junalla. Oli aika huikeaa nähdä ensimmäinen Pennin siskoista rautatieasemalla! Koirat olivat niin samanlaisia Izzien jättimäisiä pystykorvia lukuunottamatta! Samat silmät, ilmeet ja eleet. Tokihan ruotsalaissisko osasi käyttäytyä suurkaupungin vilinässä paljon hienommin. Omani kieppui nimittäin hihnassaan niin tuhannessa solmussa ja kiskoi kaikkiin ilmansuuntiin yhtä aikaa. Norrköpingissä juna-asemalla meitä oli kasvattaja vastassa ja Penni pääsisi vihdoin riekkumaan kerryttämänsä kierrokset yhdessä siskonsa kanssa. Leiri vietettiin Norrköpingissä paikallisen palveluskoiraseuran tiloissa. Olin käynyt siellä jo vuotta aiemmin Penniä hakiessa, mutten muistanut paikan olevan niin iso kuin se oli! Tämän seuran tiluksiin lukeutui nimittäin hehtaaritolkulla treenikenttää kaikkeen mitä keksiä saattaa, niin palveluskoiralajeihin kuin agilityynkin. Laajaa kenttäaluetta reunusti metsä, jossa saattoi kävellä itsensä aika vaivatta eksyksiin. Sisätiloihin lukeutuivat yhteisiin ruokailuihin käyttämämme päärakennus ja luentosalit, joissa koirinemme yövyttiin.
Annika sai niin vaivattomasti Pennin seisomaan näin komean näköisesti! 13kk, n.50cm & 16kg
Perjantai-iltana päästiin tutustumaan hajujen ihmeelliseen maailmaan. Saatiin luento ja nähdä käytännön harjoitteita huumekoirien kouluttamisesta. Lauantaina luvassa oli heti aamusta MH-testi jonka myös Penni suoritti huippuhienosti. Tulokset ja videon jaan blogiin jahka saan ruotsinkielisen lomakkeen suomennettua. Sunnuntai-aamuna ehdittiin käydä vielä tekemässä koirien kanssa esinehakua metsässä Ruotsin palveluskoiraliiton jäsenen kouluttamana. Paljon ohjelmaa, mutta myös rentouttavaa vapaa-aikaa! Lauantai-iltana syötiin hyvin ja koirat saivat mennä viipottaa mielin määrin pelloilla ja tyhjällä treenikentällä. Kaiken kaikkiaan ihan äärettömän hieno reissu ja kokemus! Vaikka matka olikin uuvuttava ja ajoittain myös todella stressaava, oli kaikki se rahanmeno ja stressi tuhannesti koko reissun arvoinen! Sain myöskin jälleen huomata, kuinka huikean hieno koira Penni on ja kuinka onnekas olen, kun olen löytänyt niin huippuhienon kasvattajan Ruotsista saakka. Heja Sverige!
Jo melkein pelkästään kuvien ottaminen Pennin sukulaisista oli matkan väärti - yksi kolmesta Pennin siskosta tosin ei valitettavasti (SEVCH Fätorpet's Vitklöver "Vilja") ei päässyt paikalle.
Fätorpet's Svartkämpe "Popper": Pennin komea isäukko!
Fätorpet's Tussilago "Meja": Pennin äiskä
Kaksi kolmesta Pennin siskosta: Vas. Fätorpet's Gullklöver "Vera", oik. Fätorpet's Smultronklöver "Izzie"
  |  |
8 kommenttia:
Vautsi. Mahtoi olla ihana reissu.
Upeita kuvia!:) Nään jotain samaa Pennin isässä ja meidän Fiiliksesä:)
Voi kuinka kauniita kuvia ja kauniita koiria! Penni (ja ilmeisesti neidin sukukin näiden perusteella) kuuluu kyllä niihin harvoihin australialaisiin, jotka omaa silmää miellyttävät. :)
Jenny, oli aivan upea reissu kyllä! Säitä myöten, tuntui kuin olisi kesälomalla vielä ollut. Ihan mahtavaa :)
Janette, kiitos! Fiilis on niin pieni, etten itse osaa sanoa, mutta ehkäpä sitten! Pennin isä on aika jykevä ukko! :D
Ellinoora, Pennin kasvattajalta on kyllä maailmalle lähtenyt tosi hyvännäköisiä ja -luonteisia koiria! :)
Voi kuinka ihanaa! Teillä oli varmasti mahtava reissu ja kuvat ovat muuten täydellisiä ja koirat super suloisia :) Mikä aussie kuume!
Kiitos! Onnea kuumeen kanssa - been there ;)
Vooi Pennin äiti on niin nätti! ♥ Ja yhdennäköisyys siskoksissa on huomattava, etenkin tuon Izzien kanssa!
Meja on aivan supersulo laikkusilmänsä kanssa! :) Kyllä koirat siskoksiksi tunnistaa! Yhtäläisyyksistä huolimatta luonnossa koirien välillä oli kuitenkin selkeitä eroja: Izzie on aavistuksen raskasrakenteisempi ja muistuttaa ilmeeltään tosi paljon isäänsä. Vera on pennuista suurin ja turkki sillä on pitkä kuten isälläänkin. Me naurettiin, että Penni taitaa olla adoptoitu, koska ei ulkoisesti suoranaisesti muistuta selkeästi kumpaakaan vanhempaansa. :D
Lähetä kommentti
Muru laumoineen kiittää kommentistasi. :-)