Penni ajatuksistasi

Pentu on nyt toista päivää kotona ja takana on vihdoinkin pennunhakureissu ruotsiin ja takaisin. Kaikki on tähän asti mennyt hyvin ja jotkin asiat paremmin, kuin olisin uskaltanut toivoakaan. Muru on ottanut pennun vastaan aivan eri tavalla, kuin olin ennustanut ja pentu sopeutui jo ensimmäisenä yönään uuteen kotiinsa ilman sen suurempaa koti-ikävää. Ainiin, sen pennun nimi on Penni!




Taitettiin kotiintulomatka pennun kanssa lentokoneella, jossa pieneen kuljetuslaukkuun viltin väliin kääriytynyt Penni kuorsasi koko matkan. Rentoreiska. Kotona oli matkan jäljiltä niin väsynyttä pentua, kuin uutta omistajaakin, mutta vaikka herätyskello soisi aamulla laittoman aikaisin herättämään töihin, en malttanut mennä nukkumaan kuin vasta puoli kahden maissa yöllä. Pentu tuhisi tiukasti kyljessä kiinni, enkä saanut unta. Seuraava päivä töissä kului tiukasti kelloa tarkkaillen. Onneksi nyt on viikonloppu, ja ehtii koirien kanssa puuhailla koko päivän.



Niin ja siitä Murun tavasta vastaanottaa Penni kotiintuloiltana! Meitä matkaajiahan oli lentokentällä vastassa koko perhe, Muru mukaanlukien. Autossa Muru haisteli ihmeissään kopassaan nukkuvaa pentua. Kotiintultuamme ajattelin, että Murulle olisi vaikeaa ymmärtää pennun tulleen jäädäkseen, mutta auta armias kuinka väärässä sitä saatoinkaan olla. Ja kun luulin omani niin tuntevani. Käytiin iltapissalla molempien kanssa ja kotiin taas palattuamme Muru alkoi jo eteisessä haastaa pentua telmimään. Juoksi ympäri olohuonetta ja pomppi leikkiinkutsuasentoon kerran toisensa jälkeen hölmistyneen pennun eteen. Ei sen kummemmin ole tähänkään mennessä murinoita ollut, ainoastaan Murun lelut ovat tiukka paikka, sillä Penni ei saisi niihin kajota. Mutta hienosti se ymmärtää pennun päälle. Hyvien yöunien jälkeen ne ovat jaksaneet touhuta pihalla keskenään ja ollaan pari kertaa ajeltu kartanolle leikkikentille. Ihan ei vielä Penni Murun vauhdissa pysy, mutta Murun mielestä on niin verrattoman hauskaa juosta kymmenen metrin säteellä pennusta ja kiitää ohi salamannopeasti häntä suorana ja hymy korvissa. Penni yrittää myös pysyä vauhdissa mukana, mutta kompastuu jalkoihinsa tämän tästä. Tulee tasaisen kentän pienet kumpareet kuperkeikoin alas.







Voisin vielä tässä samassa mainita meidän käyneen Murun kanssa eilen niissä Tehis cupin viimeisissä osakilpailuissa. Tällä kertaa otettiin startti kisaavissa, enkä voisi olla tyytyväisempi siihen, että maltoin jättää vastakotiutuneen pennun pariksi tunniksi ja lähteä Murun kanssa treenaamaan. Muru on niin reipastunut. Meidän pillitreeni on tuottanut tulosta ja uskallan jo ajatella virallisia kisoja. Ajatteluasteelle se tosin vielä toistaiseksi jääkin, katsellaan saanko kerättyä rohkeutta ja ilmoittaa tässä vielä, kun kisatkin alkavat siirtyä halleihin syyskauden myötä. Treenataan sitä pilliä vielä omassa hallissa tovi, katsellaan sitten.

Harjoitellaan nyt elämää triona, jossa ainakin alku on sujunut hienosti. Vielähän tässä hihnoihin sotkeudutaan, mutta eiköhän tässä itsekukin vielä opita.