Viittä vaille kolmosissa!

Mikä päivä! Me korkattiin vuoden kisarupeama eilen HSKH:n kisoissa Ojangossa ja katkaistiin yliaikanollien kierre. Tuloksina Henri Luomalan radoilta tuplanolla ihanneaikojen puitteissa, joista toiselta irtosi vieläpä neljäs sija ja toinen LUVA meidän kakkosluokan ainokaisen seuraksi. Ollaan siis sertiä vaille kolmosissa!

Otettiin kaksi starttia, toinen agiradalta ja toinen hyppyradalta. Molemmat reippailla aliajoilla ja ilman ratavirheitä. Kiersin pikatiet ja köröttelin ihan rauhassa kisapaikalle ilman kiirettä, sillä oltiin sen verran ajoissa liikkeellä. Tuntia ennen aikataulujen mukaista rataantutustumista oltiin paikalla ja jäin papereitteni kanssa suustani kiinni tuttuja onnitellessa hienoista radoista. Varttia yli jätin kisakirjat ilmoittautumispisteelle ja sain kuulla, että kisat olivat aikataulua edellä ja rataantutustuminen aloitettaisiin vartin päästä. Hieman oli siinä hätä housussa, kun koira oli autossa lämppäämättä ja olin ottanut vielä Penninkin mukaan siinä ajatuksessa, että aikaa lenkittämiseen olisi ihan riittämiin. Ei muuta kuin koira äkkiä kymmenen minuutin kierrokselle ja oma kenkien vaihto ja suoraan rataantutustumiseen. Ratahan me startattiin heti tokana, joten eipä siinä aikaa jännittämiselle juuri jäänyt. Murulle kyllä sopi aika hienosti, että otin sen suoraan sitten autosta omalle vuorolle. Se ei ehtinyt turhaan jännitellä ja virekin oli aikalailla kohdillaan istuttaessani sen lähtöön. Innostin pikkukoiraa lähdössä ja se murahti tietäen, mistä nyt oli kyse. Kerkesin irroittaa hihnan ja nousta ylös, kun tyyppi ampaisi jo ensimmäiselle esteelle ihan sata lasissa. Moni varmaan suuttuisi koirallensa varastamisesta, mutta minä olin onneni kukkuloilla!

Hyppyradalta sain videon. Harmittaa, ettei agirataa tullut videolle - puhelimesta oli loppunut tila kesken kuvaamisen. Tämäkin rata oli aika helppo ja meni aika vauhdikkaasti sekin! Putket vähän hidastaa Murua, mutta muuten ei ollut mitään moittimista pikkupiskin menossa.


Penni oli tosiaan mukana turistina. Käytiin sovittamassa hienoja pantoja ja mukaan tarttuikin pennulle ikioma puolikurkkari. Se on aivan hirvittävän kova vetämään hihnassa, joten toivon uudesta pannasta olevan edes jonkinlaista apua.. Muuten Penni käyttäytyi ihan superhienosti. Oli ihan intona, kuin oltaisiin omalle treenihallille oltu menossa! Otettiin sivummalla vähän pienen pientä tokoa ja olin ihan äimänä kuinka hienosti koira jaksoi keskittyä. Se oli ihan äärettömän hieno! Uskalsin päästää hihnankin valahtamaan maahan treenin ajaksi. Mukavaa nähdä, että treenaaminen ihan pienestä pitäen muiden pentujen luomassa häiriössä on tuottanut tulosta.

Molempien koirien osalta ihan huippuhieno päivä. Ensi viikonloppuna Murun kanssa metsästämään sitä viimeistä nollaa ja menolippua kolmosiin..